Teos ja runo
En ole oikeastaan koskaan kirjoittanut runoja ja sanallinen ilmaisu ylipäätään ei ole ollut vahvuuksiani. Vajaa kaksi vuotta sitten minun piti nopealla aikataululla luoda runot kolmeen "Tunteista taidetta"-näyttelyn teokseeni. Niiden teema ja nimet olivat kyllä kirkkaina mielessä, mutta runojen laatiminen tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Siinä rauhoittuessani teosteni äärelle ja katsellessani niitä, jostain sisältäni alkoi "pulputa" tunteita, sanoja, ajatuksia... ja niin syntyivät ensimmäiset kolme runoani.
Sen jälkeen jokin kanava ilmeisesti aukesi ja runoja on syntynyt jo useaan teokseen. Täällä voit tutustua teos-runo -kokonaisuuksiin.
"Oma polku"
Hengahdä hetki
sulje silmäsi
näetkö sen
minkälaisia jälkiä olet jättänyt
askeleita piirtänyt
montako mäkeä
olet kiivennyt
tunnetko sen
mistä unelmoit
mitä toivot
todeksi tulevan
minkä suunnan
seuraavaksi valitset
kulje luottavaisena
näe kaikki kaunis
ja ihmeellinen
vain sinä voit
tehdä sen
oman polkusi
"Helppo olla onnellinen"
Hiljaa hipsutellen
varpaat paljaana
kasteisella nurmikolla
mustarastaan laulussa
voi kevyesti tanssahtaa
hento heinä
kietoutuu jalan ympärille
helmien kimallus
terälehdillä
mesiangervon makea tuoksu
pian sarastaa
ja minun
on helppo
olla onnellinen
Pilvilinna
Istu tähän
viereeni
ja katso ylös
pilvilinnaani
rakkaudella
kiirehtimättä
aivan itse
sen rakensin
korkealle kurottavasta
tornista näkee
ne innostavat askeleet
jotka seuraavaksi
aion ottaa
suurista ikkunoista
tulviva valo
on lempeää
kuin ruusun hurmaava tuoksu
ja rauhoittavaa
kuin veden hiljainen liplatus
rantakivillä
rakenna sinäkin
oma pilvilinnasi
siihen rinnalle
ja näytä
se minulle
kerro
ne tarinat
unelmat
salaisuudet
joista linnasi
on rakennettu
Tunteen paloa
Intohimoa
innostusta
voimaa
eteenpäin vievää
ravitsevaa
vahvistavaa
valoa
ajatusta kirkastavaa
sydän antaa tahdin
voiman ja rohkeuden
löytää päämäärä
saavuttaa unelma
"Äidin sydän"
Äitiys on iloa, onnea
huolta, murhetta
lasteni ilo
on minun iloani
ja lasteni suru
minun suruani
äidin sydämeen jää jälkiä
lämpimiä, loistavia
arpia
synkkiä ja syviä
ihmeellisesti se sykkii
menneelle ja tulevalle
aina vaan
"Sukupolvien ketjussa"
Äitini muistot
minun muistojani
minun muistoni
lasteni muistoja
kokonainen elämä
silmukkana edelliseen
ja tulevaan
elämään
ilot, surut
unelmat
rakkaudet, sairaudet…
niistä minut on tehty
niistä lapseni on tehty
tämän minä muistan
äidin kosketus hiuksissani
oma sormeni
tekee pesää äidin hiuksiin
"Suurin niistä on rakkaus"
Äitini
osa minua
minä
osa
äitiäni
lapsi
hetken minun
ikuisesti minussa
näkymättömin säikein
kiinni vaikka
jo irti
tuskaa, pelkoa
raivoa
ylpeyttä, riemua
pakahduttavaa iloa
ja suurin niistä on
Rakkaus
"Aavan meren tällä puolen"
Kerro se tänään
kerro se nyt
kuinka paljon rakastat
mistä haluat kiittää
kosketa tässä
kosketa nyt
silkinpehmeä
haavoittuva
voimaa antava läheisyys
voit sen valita
kuunteletko nyt
vai kurkotatko
jo tulevaan
tai seuraavaan
ole tässä hetki
tee se nyt
sano sanasi
sivele kättä
kuuntele hiljaa
"Lupa tuntea"
Minä tiedän sinut
vahvana tunnen
sisälläni
kerälle kiertyneenä
tanssitan kättäsi
lauluun ei tarvita sanoja
muistojen karkeloissa
tuhansissa tarinoissa
lähellä toisiamme
rakkauden näen
syvässä sinisessä
aarteena säilytän
"Rakkauslaulu"
Tuu tuu tupakkarulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin latvojen huminoista
tuulentuvista keinuvista
kehdosta ikiaikaisesta
valintani tein
mieleni mukaisen
Mistäs tunsit meidän portin?
Näin teidän uuden portin
paikkani tiesin
rakkauden aavistin
turvan ja lohdun löysin
taivaisista tarhoista
lämpimään syliin
satujen maailmaan
rakkauslauluihin
"Ode to Friendship"
Valokuvassa
värit haalistuneet
silmien pilke
niin tuttu ja turvallinen
ilo ystävyydestä
kaukana toisistaan
uutta elämää kannettu
ihmetelty
ajan kulumista
taakkojakin annettu
arpia hoidettu
vieläkin sama tunne
tuttu ja turvallinen
luottavainen
vuosikymmenten ajan
ilo ystävyydestä
"Lähempänä taivasta"
Sammalpatjan muheva tuoksu
samettinen ja pehmeän upottava
auringon lämmittämällä kalliolla
jäkälän rapsahdus varpaan alla
lintujen sirkutuksessa
kanervien värikäs leikki
vakaana seisovat hongat
suojaavana muurina
humisevat turvallista laulua
täällä minä olen
kaikki aistit avoinna
lähempänä taivasta
"Matka minuksi"
Vaikka kaukana onkin
hämäränä, häilyvänä
syvällä sen tunnen
muistona kannan
mutta
haalistua annan
veden puhdistavassa
tempovassa syleilyssä
olen kulkenut
löytänyt paikkani
voimani
itseni
"Herään kukoistamaan"
Kuulen tuulen puhuvan
myrskyn mittaavan voimaansa
kylmä puhallus hipiälläni
hiutaleiden tanssi varrellani
rauhassa odotan vuoroani
kauniisti minusta puhut
kaipailet hiljaa mielessäsi
herkän sielusi sopukoissa
vahvana tulen
kun aikani on tulla
valoon minä herään
lämpöön kukoistamaan
ihmeellinen voima
minua keinuttaa
vuodesta toiseen
tulen uudestaan
"Kuutar"
Yötaivaan
kaunis neito
valtijatar hohtava
hopeaisilla säteillään
kehräilee kohtalon lankaa
helskytellen
kutoo kultakangasta
kirkkaudellaan
pahan poistaa
ihmisen mielen
valaisee
"Päivätär"
Auringon tytär
päivän kaunis neito
toivon ja ilon antaja
Kehrää hopeaa
lankaa elämän
punoo kultaa
kohtalon
pilvenreunan kirkkaudellaan
valaisee
kultaisella katseellaan
koristelee
"Wish You Were Here"
Aistit avoimina
kauneudesta nauttien
matkaani olen kulkenut
vahvasti tuntenut
musiikin rytmin
aaltojen pauhun
lempeän huminan purjeissa
olen ihaillut
varhaisen aamun
kirkasta lupausta
ja kiitollisena
istunut illan purppurassa
tavallani olen elänyt
uteliaana, kokemuksia keräten
haluan
oppia lisää
iloa tuntea
onnea antaa