Teos ja runo

En ole oikeastaan koskaan kirjoittanut runoja ja sanallinen ilmaisu ylipäätään ei ole ollut vahvuuksiani. Vajaa kaksi vuotta sitten minun piti nopealla aikataululla luoda runot kolmeen "Tunteista taidetta"-näyttelyn teokseeni. Niiden teema ja nimet olivat kyllä kirkkaina mielessä, mutta runojen laatiminen tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Siinä rauhoittuessani teosteni äärelle ja katsellessani niitä, jostain sisältäni alkoi "pulputa" tunteita, sanoja, ajatuksia... ja niin syntyivät ensimmäiset kolme runoani. 

Sen jälkeen jokin kanava ilmeisesti aukesi ja runoja on syntynyt jo useaan teokseen. Täällä voit tutustua teos-runo -kokonaisuuksiin. 

"Oma polku"

Hengahdä hetki

sulje silmäsi

näetkö sen

minkälaisia jälkiä olet jättänyt

askeleita piirtänyt

montako mäkeä

olet kiivennyt

tunnetko sen

mistä unelmoit

mitä toivot

todeksi tulevan

minkä suunnan

seuraavaksi valitset

kulje luottavaisena

näe kaikki kaunis

ja ihmeellinen

vain sinä voit

tehdä sen

oman polkusi

"Helppo olla onnellinen"

Hiljaa hipsutellen

varpaat paljaana

kasteisella nurmikolla

mustarastaan laulussa

voi kevyesti tanssahtaa

hento heinä

kietoutuu jalan ympärille

helmien kimallus

terälehdillä

mesiangervon makea tuoksu

pian sarastaa

ja minun

on helppo

olla onnellinen

Pilvilinna

Istu tähän

viereeni

ja katso ylös

pilvilinnaani

rakkaudella

kiirehtimättä

aivan itse

sen rakensin

korkealle kurottavasta

tornista näkee

ne innostavat askeleet

jotka seuraavaksi

aion ottaa

suurista ikkunoista

tulviva valo

on lempeää

kuin ruusun hurmaava tuoksu

ja rauhoittavaa

kuin veden hiljainen liplatus

rantakivillä

rakenna sinäkin

oma pilvilinnasi

siihen rinnalle

ja näytä

se minulle

kerro

ne tarinat

unelmat

salaisuudet

joista linnasi

on rakennettu

Tunteen paloa

Intohimoa

innostusta

voimaa

eteenpäin vievää

ravitsevaa

vahvistavaa

valoa

ajatusta kirkastavaa

sydän antaa tahdin

voiman ja rohkeuden

löytää päämäärä

saavuttaa unelma  

"Äidin sydän"


Äitiys on iloa, onnea

huolta, murhetta

lasteni ilo

on minun iloani

ja lasteni suru

minun suruani

äidin sydämeen jää jälkiä

lämpimiä, loistavia

arpia

synkkiä ja syviä

ihmeellisesti se sykkii

menneelle ja tulevalle

aina vaan 


"Sukupolvien ketjussa"


Äitini muistot

minun muistojani

minun muistoni

lasteni muistoja

kokonainen elämä

silmukkana edelliseen

ja tulevaan

elämään

ilot, surut

unelmat

rakkaudet, sairaudet…

niistä minut on tehty

niistä lapseni on tehty

tämän minä muistan

äidin kosketus hiuksissani

oma sormeni

tekee pesää äidin hiuksiin 

"Suurin niistä on rakkaus"


Äitini

osa minua

minä

osa 

äitiäni

lapsi

hetken minun

ikuisesti minussa

näkymättömin säikein

kiinni vaikka

jo irti

tuskaa, pelkoa

raivoa

ylpeyttä, riemua

pakahduttavaa iloa

ja suurin niistä on

Rakkaus


"Aavan meren tällä puolen"


Kerro se tänään

kerro se nyt

kuinka paljon rakastat

mistä haluat kiittää


kosketa tässä 

kosketa nyt

silkinpehmeä

haavoittuva

voimaa antava läheisyys


voit sen valita

kuunteletko nyt

vai kurkotatko

jo tulevaan

tai seuraavaan


ole tässä hetki

tee se nyt

sano sanasi

sivele kättä

kuuntele hiljaa

"Lupa tuntea"


Minä tiedän sinut

vahvana tunnen

sisälläni

kerälle kiertyneenä

tanssitan kättäsi

lauluun ei tarvita sanoja

muistojen karkeloissa

tuhansissa tarinoissa

lähellä toisiamme

rakkauden näen

syvässä sinisessä

aarteena säilytän

"Rakkauslaulu"


Tuu tuu tupakkarulla

mistäs tiesit tänne tulla?

Tulin latvojen huminoista

tuulentuvista keinuvista

kehdosta ikiaikaisesta

valintani tein

mieleni mukaisen

Mistäs tunsit meidän portin?

Näin teidän uuden portin

paikkani tiesin

rakkauden aavistin

turvan ja lohdun löysin

taivaisista tarhoista

lämpimään syliin

satujen maailmaan

rakkauslauluihin

"Ode to Friendship"


Valokuvassa

värit haalistuneet

silmien pilke

niin tuttu ja turvallinen

ilo ystävyydestä


kaukana toisistaan

uutta elämää kannettu

ihmetelty

ajan kulumista

taakkojakin annettu

arpia hoidettu


vieläkin sama tunne

tuttu ja turvallinen

luottavainen

vuosikymmenten ajan

ilo ystävyydestä

"Lähempänä taivasta"


Sammalpatjan muheva tuoksu

samettinen ja pehmeän upottava


auringon lämmittämällä kalliolla

jäkälän rapsahdus varpaan alla


lintujen sirkutuksessa

kanervien värikäs leikki


vakaana seisovat hongat

suojaavana muurina

humisevat turvallista laulua


täällä minä olen

kaikki aistit avoinna

lähempänä taivasta


"Matka minuksi"


Vaikka kaukana onkin

hämäränä, häilyvänä

syvällä sen tunnen

muistona kannan

mutta

haalistua annan


veden puhdistavassa

tempovassa syleilyssä

olen kulkenut

löytänyt paikkani

voimani

itseni


"Herään kukoistamaan"


Kuulen tuulen puhuvan

myrskyn mittaavan voimaansa

kylmä puhallus hipiälläni

hiutaleiden tanssi varrellani

rauhassa odotan vuoroani


kauniisti minusta puhut

kaipailet hiljaa mielessäsi

herkän sielusi sopukoissa


vahvana tulen

kun aikani on tulla

valoon minä herään

lämpöön kukoistamaan


ihmeellinen voima 

minua keinuttaa

vuodesta toiseen

tulen uudestaan


"Kuutar"


Yötaivaan 

kaunis neito 

valtijatar hohtava 

 hopeaisilla säteillään 

kehräilee kohtalon lankaa 

 helskytellen 

kutoo kultakangasta 

 kirkkaudellaan 

pahan poistaa 

 ihmisen mielen 

 valaisee 

"Päivätär"


Auringon tytär 

 päivän kaunis neito 

 toivon ja ilon antaja 

 Kehrää hopeaa 

lankaa elämän 

punoo kultaa 

kohtalon 

 pilvenreunan kirkkaudellaan 

 valaisee 

 kultaisella katseellaan 

koristelee 

"Wish You Were Here"


Aistit avoimina 

kauneudesta nauttien

matkaani olen kulkenut


vahvasti tuntenut

musiikin rytmin

aaltojen pauhun

lempeän huminan purjeissa


olen ihaillut

varhaisen aamun

kirkasta lupausta

ja kiitollisena

istunut illan purppurassa


tavallani olen elänyt

uteliaana, kokemuksia keräten

haluan

oppia lisää

iloa tuntea

onnea antaa